Bussi rantautui tasan klo 8:00 Rosarion bussiterminaalin ja oli viidestä minuutista kiinni nukuttiinko Venlan kanssa kaupungin ohi. Unohtu nimittäin sellainen oleellinen asia kuin herätyskello...
Rosario oli siis kaupunki mihin eksyttiin puoli vahingossa. Sinäänsä hyvä että tuli käytyä, sillä tuskin oltais erikseen sinne lähetty. Googlailun (wikipedian) tuloksena saatiin selville, että Rosario on Argentiinan kolmanneksi suurin kaupunki ja mm. sekä Messin että Che Guevaran synnyinkaupunki.
Rosarion vieressä virtaa iso joki, joka siis oli pääsyy meidän tänne saapumiseen. Iso joki = beachit. Heti hostellin (jonka nimi oli btw Che Pampa's, en tiijä..) check in:in jälkeen suunnattiin suuna päänä kohti rantoja. Hypättiin laivaan, joka vei meidät joen keskellä sijaitsevalle saarelle. Saaren rantaviiva oli pelkkää hiekkarantaa, eli siinä vaiheessa reissua taivas.
Päivä oli kaikenkaikkiaan loistava. Hiton kuumahan siellä oli, mutta silti me naatittiin. Oli ihana päästä pitkästä aikaa uimaan, BA:ssa kun se on mahdotonta saastuneen veden takia. Mutta nyt päästiin, ei vielä mereen mutta jokeen kuitenkin! Tuolla ne pikku lapsetkin pulas, vaikka virtaus oli aikamoinen + äkkisyvä. Enkä nähnyt yhdelläkään lapsella kellukkeita. Ainavaan jaksaa järkyttää tää latinoihmisten turvallisuuskäytttäytyminen. Suomessa tällasissä paikoissa olis kellukepakko ja rantavahdit! :D
Seuraava päivä Rosariossa oli ensimmäisen vastakohta. Vettä satoi ja oli ensimmäistä kertaa koko vaihdon aikana sellainen suomalainen sadepäivä. Eli aamusta iltaan vettä. Vietittiin siispä eitehdämitään-päivä, mikä sisälsi lähinnä kävelyä joen rannalla, sinkkuelämää-elokuva espanjaksi dubattuna (ei Carrie voi puhua espanjaa!!) ja illalla vielä Pirates of the Caribbean espanjaksi dubattuna (ei myöskään Johnny Depp!)
Eitehdämitään-päivän jälkeen oli puolipäivää aikaa vielä hengailla Rosariossa, kunnes koitti kotiinlähdön aika. Bookattiin bussiliput BA:han opiskelija-alein kera. Itehän olin unohtanut niin kansainvälisen kuin suomalaisenkin opiskelijakorttini Buenosiin, mutta kokeilin todistaa opiskelijuuteni ajokortilla. Sehän passas virkailijalle, ei vissiinkään osannu englantia "driving lisence" vertaa.
Sitten lähdettiin kohti kotia. Niin se vaan menee, että reissut on parhainta maailmassa, mutta niiden jälkeen kotiin palaaminen on toiseksi parhainta.
Lisäksi täällä Buenos Airesin auringon alla mulla on mahtavia tyyppejä<3 Suomesta kylässä,
joten seuraava postaus koskeekin varmaan niiden kanssa puuhailuja.
Seuraavaan kertaan!
Ansku
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti